Kuuden naisen voimin lausuimme alkuharkat lastenloruja
erilaisin tunnetiloin. Hauskoja hetkiä, raivokas ulledulle ja omahyväinen
maalari maalasi taloa. Energinen ja ujo. Dialogia samoilla vaihtuvilla
tunteilla.
Loppuillasta vedettiin pari kohtausta kehonkieli riisuttuna
pois ja äänen tunnetila vaihtui tiuhaan riippuen missä kohtaa lattialla sattui
repliikin sanomaan. Replat muistettiin aika hyvin, vaikka yleisellä tasolla
oikeastaan kukaan ei ollut käyttänyt arvokasta syyslomaansa kertaamiseen.
Paljon uusia ajatuksia koneiden tunteellisuudesta ja
ihmisten passiivisuudesta.
Läksynä edelleen samat käydyt kohtaukset (ja
allekirjoittaneelle pitää huolta blogista. Hups.).
- Hanna
